Andrei Mih’nevitš
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Mih’nevitš Osakan MM-kisojen palkintokorokkeella. | |||
Maa: Valko-Venäjä | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Hylätty | Peking 2008 | kuulantyöntö | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Pariisi 2003 | kuulantyöntö | |
Hylätty | Osaka 2007 | kuulantyöntö | |
Hylätty | Daegu 2011 | kuulantyöntö | |
Sisäratojen MM-kilpailut | |||
Hylätty | Moskova 2006 | kuulantyöntö | |
Hylätty | Doha 2010 | kuulantyöntö | |
EM-kilpailut | |||
Hylätty | Barcelona 2010 | kuulantyöntö | |
Hylätty | Göteborg 2006 | kuulantyöntö |
Andrei Anatolevitš Mih'nevitš (valkoven. Андрэй Анатолевіч Міхневіч, ven. Андрей Михневич Andrei Mihnevitš, s. 12. heinäkuuta 1976 Babruisk) on valkovenäläinen kuulantyöntäjä.[1]
Mih'nevitš sijoittui kahdeksanneksi Maebashin sisäratojen MM-kilpailuissa 1999, mutta putosi karsinnassa saman vuoden Sevillan MM-kilpailuissa. Sydneyn olympialaisissa 2000 hän oli yhdeksäs. Edmontonin MM-kilpailuissa 2001 hän karsiutui loppukilpailusta.[2]
Mih'nevitš oli 7. elokuuta 2001 – 6. elokuuta 2003 kilpailukiellossa kiellettyjen aineiden käytön takia.[2] Vain pari viikkoa kilpailukiellosta vapautumisen jälkeen hän voitti Pariisin MM-kisoissa kuulantyönnön maailmanmestaruuden omalla ennätystuloksellaan 21,69.[3] Samana vuonna hän voitti kultamitalin myös Etelä-Korean Daegussa käydyissä universiadeissa[4] ja sijoittui kolmanneksi IAAF:n yleisurheilufinaalissa[2].
Mih'nevitš oli Budapestin sisäratojen MM-kilpailuissa 2004 kuudes, saman vuoden Ateenan olympialaisissa viides tuloksella 20,60 ja 2005 Helsingin MM-kisoissa kuudes (20,74). 2006 Moskovan MM-hallikisoissa hän saavutti hopeaa tuloksella 21,37, ja samana vuonna hopeaa tuli myös Göteborgin EM-kisoista tuloksella 21,11. Lisäksi hän voitti Euroopan talviheittocupin.[2]
Mih'nevitš oli viides Birminghamin sisäratojen EM-kilpailuissa 2007. Saman vuoden Osakan MM-kisoissa hän sijoittui pronssille tuloksella 21,27. Hän oli kolmas myös IAAF:n yleisurheilufinaalissa. Valencian halli-MM-kilpailuissa 2008 hän oli neljäs työnnettyään 20,82. Pekingin olympialaisissa 2008 Mih'nevitš sijoittui pronssille tuloksella 21,05. Hän voitti neljänneksi tulleen kanadalaisen Dylan Armstrongin vain senttimetrillä.[5] Berliinin MM-kilpailuissa 2009 hän oli seitsemäs. Dohan sisäratojen MM-kilpailuissa 2010 hän voitti hopeaa.[2] Barcelonassa 2010 hän voitti Euroopan-mestaruuden tuloksella 21,01 m. Toiseksi sijoittunut Tomasz Majewski hävisi hänelle yhdellä senttimetrillä.[6] Daegun MM-kilpailuissa 2011 hän voitti pronssia tuloksella 21,40 m.[2]
Mih'nevitš sai Valko-Venäjän yleisurheiluliitolta elinikäisen kilpailukiellon vuonna 2013 kun hänen Helsingin MM-kilpailuissa 2005 antamansa dopingnäyte tutkittiin uudelleen ja siinä oli merkkejä dopingin käytöstä. Hän on ilmoittanut valittavansa tuomiosta urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen.[7] IAAF mitätöi hänen tuloksensa Helsingin vuoden 2005 MM-kisoista lähtien.[8] Ainoastaan Pariisin MM-kultaa vuodelta 2003 ei otettu pois.
Mih'nevitš on naimisissa valkovenäläisen kuulantyöntäjän Natallja Mih’nevitšin kanssa.[1]
Henkilökohtaiset ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuulantyöntö (ulkoradat): 22,10 (11. elokuuta 2011 Minsk)
- Kuulantyöntö (sisäradat): 21,81 (12. helmikuuta 2010 Mahiljou)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Andrey Mikhnevich sports-reference.com. Arkistoitu 24.9.2009. Viitattu 11.10.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Andrei Mih’nevitš Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ Shot Put - M Final iaaf.org. 23.8.2003. Viitattu 11.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Athletics Universiade 2003 at Daegu (sko) Men: Shot Put sports123.com. Viitattu 11.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Results: Shot Put - M Final iaaf.org. 15.8.2008. Viitattu 11.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Mihnevitš porskuttaa edelleen kuulassa hs.fi. 31.7.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ Helsingin dopingnäyte toi Valko-Venäjän kuulamörssärille elinikäisen kilpailukiellon yle.fi. 14.6.2013. Yle Urheilu. Viitattu 18.6.2013.
- ↑ Dopingista kärynnyt kuulantyöntäjä menetti tukun MM-mitaleita iltasanomat.fi. Arkistoitu 4.8.2013. Viitattu 9.8.2013.
1983: Edward Sarul | 1987: Werner Günthör | 1991: Werner Günthör | 1993: Werner Günthör | 1995: John Godina | 1997: John Godina | 1999: C.J. Hunter | 2001: John Godina | 2003: Andrei Mih’nevitš | 2005: Adam Nelson | 2007: Reese Hoffa | 2009: Christian Cantwell | 2011: David Storl | 2013: David Storl | 2015: Joe Kovacs | 2017: Tomas Walsh | 2019: Joe Kovacs | 2022: Ryan Crouser | 2023: Ryan Crouser |